Luksusmuijageenejä

Tänään Nizzassa totesin, että taidan omata luksusmuijageenejä. Minusta Monaco oli eilen todella hieno ja houkutteleva kaikessa prameudessaan, sen jälkeinen rantakylä todella viehättävä - olin puolet läpiajon ajasta suu auki  luonnon sekä talojen kauneuden ihmetyksestä, Antibeskin oli silmissäni upea ja Nizza kerrassaan kotoisan viettelevä. Mistä vaikutelma sitten syntyi?

Casinon voittoshekki ja pohdinta, mitä sillä ostaisin...

Ensinnäkin liikenteen määrä oli kaikkialla kohtuullinen ja se oli sujuvaa. Italialle tyypillistä kiilausta, pikaohittelua ja torvien tööttäilyä ei näkynyt eikä kuulunut. Monacossa autoilijat pysäyttivät tämän tästä antaakseen jalankulkijoille tietä, mikä tuntui todella oudolta. Ystävälliset autoilijat jopa hymyilivät ja viittoilivat tietä, kun emme alussa ymmärtäneet heidän pysähtyneen meitä varten. 

Vesan takana Monte Carlon kasino.

Suuntasimme rohkeasti Monte Carlon kasinolle ja ihmeeksemme meitä ei pysäytettykään ovella vaan saimme jatkaa turvatarkastuksen jälkeen sisälle uhkapelien ihmemaahan. Kolikkopelien saliin sai mennä arkivaatteissakin (pidemmälle olisi tarvinnut olla siistit vaatteet ja kengät) ja niinpä heittäydyimme tienaamaan matkarahoja suurella innolla ensimmäisessä pelisalissa. Ajatuksena oli, että kun voitamme muutaman tuhat euroa, haemme hotellilta paremmat vaatteet ja jatkamme rulettisalien puolelle - sinne oli sisäänpääsymaksu 17 euroa nenältä. 

Vesa Monacon casinon kahvila-aulassa

Pidin myös kahvilan sisustuksesta.

Hinnat olivat yllättävän kohtuulliset.

Näköala casinon sisältä ulos.

Muiden asiakkaiden autoja.

Ensimmäinen panokseni oli 10 euroa ja sen pystyi koneessa maksamaan setelillä tai pankkikortilla. 10 eurolla sai 1000 pistettä, joita sitten pystyi pelaamaan joko nappia painamalla tai vetämällä koneen oikeassa reunassa olevasta kahvasta. Eipä tullut voittoa. Vesa sijoitti matkakassaan saman 10 euroa ja hänellä tapahtui ihme - kone alkoi räpsyä, kilkatella sekä välähdellä. Monta minuuttia kestäneen session jälkeen ymmärsimme, että hän oli saanut lisää 120 pistettä. Rahat menivät loppuun ja saldosta jäi tuhlaamatta 0,04 euroa. Sen sai lunastettua shekkinä ulos koneesta. Sitten minä jatkoin pelaamista 5 eurolla. Voitin, hävisin, voitin ja hävisin, kunnes lopulta saldona oli 0,30 euroa, jolla ei voinut enää jatkaa. Tulostin shekin. Olimme voittaneet 0,34 euroa ja hävinneet 25. Elämä kasinolla on kallista, mutta arpashekkien kanssa oli voittajan olo!

Seuraavana päivänä jatkoimme matkaa Ranskan Rivieran rannikkotietä pitkin. Räpsin kuvia matkan varrelta upeista laguuneista, joilla oli valtavat määrät hienoja purjeveneitä sekä jahteja. Saavuimme Nizzaan. Tunsin olevani kotona! Ilmapiiri oli juuri sopiva, palvelu huippua, ruoka hyvää ja olin aivan henkisessä hurmiossa. 

Purjeveneet kuin koruja sinisellä taustalla.

Välimeren ranta Monacon ja Nizzan välillä. 

Rantatiellä voi autosta napsia kuvia myös suoraan eteenpäin.

Nizzan salaatti Nizzassa.

Kanasalaatti

Nizzan rantakadun suuntaisesti kulkee pitkä kävelykatu. Sen varrella on vieri vieressä viehättäviä kahviloita ja aamupäivisin (ainakin keskiviikkona) tori. Torilla jouduin ostosvimman valtaan. Aivan ihania koriste-esineitä, käsin tehtyjä saippuoita (orgaanisia luomutuoksuja), herkullisia kasviksi, hedelmiä, marjoja, hilloja, soseita… Tällaisessa ympäristössä voisin vaivatta asua itsekin. Kaikkialla on siistiä ja vihreää, talot ovat hyvin hoidettuja ja oikein ilo silmälle. 

Nizzan saapuessa on kiva ottaa kuva itsestä tässä kohdassa.

Ihmiset kulkivat syyskuun alussa vielä tyylikkäissä lomavaatteissaan rannalle, jossa oli paljon uimareita sekä auringon ottajia. Lämpötila oli vielä 29 astetta varjossa, joten auringossa oli lämpimämpää. Tunsin itsekin houkutusta lähteä hakemaan auton tavarasäilöstä uimapukuja, mutta sain vastustettua kiusausta. 

Vesa zoomailee rantanäkymiä.

Kristallinkirkas vesi kutsui uimaan.

Meillä oli tavoitteena tänään ehtiä ajamaan vielä Touloniin asti ja sinne on vielä täältä Nizzasta viisi tuntia. Sitä ennen poikkeamme vielä Cannesiin, filmitähtien jalanjäljille!

Cannesin elokuvajuhlien sali sijaitsee aivan keskustassa, meren rannassa..

Caro ja Angelinan käsi.