O Sole Mio – syntymäpäiväjuhlat terassilla / Birthday party at Liliane´s house

O Sole Mio – syntymäpäiväjuhlat terassilla

 

Jos tunnelmaa voisi pullottaa ja myydä, minusta olisi tänään tullut hyvin rikas ihminen! Tänään vietettiin ystäväni Lilianen 78-vuotissyntymäpäiviä heidän talonsa terassilla.

Tulin koirieni kanssa paikalle vähän myöhässä, sillä olin jäänyt Borgo Antico –ravintolassa juttelemaan uuden norjalaisystäväni Truden kanssa. Toiset olivat jo syöneet kakkua ja minulle oli sitä jätetty erikseen tassillinen, samoin kuin vesimelonejakin.

 

Auguri! Renato onnittelee Lilianea

Istuimme täkäläiseen tapaan muovituoleille Italon ja Lilianen sisäterassilla. Tarjoilut pöydällä olivat muovilautasilla ja –laseilla: vesimelonilohkoja, kakkua, jääteetä, limsaa sekä punaviiniä kannussa. Epämuodollista ja hyvin kodikasta!

Liliane 78 vuotta

Serenadi Lilianelle

 

Juhlat huipentuivat italialaiseen tapaan lauluun ja soittoon. O Sole Mio, Chitarra romana, Marina ja muut ikivihreät soivat mandolinin, kitaran ja sellon säestyksellä ammattimuusikoiden käsissä upeasti. Koko talollinen vieraita innostui laulamaan mukana – aluksi hiljaa ja nopeasti kovempaa. Luigi pomppasi pystyyn ja levitti kätensä laulaessaan O Sole Mioa, välillä miehet lauloivat kuorossa meille naisille ja Renato tanssi sekä tanssitti.

Renato ja Rosanna tanssin pyörteissä

Bravo! Bravissimo! –huudot päättivät lähes kaikki kappaleet. Munchenin oopperan soittajat Eric ja Karin konsertoivat välillä kahdestaan, mutta väki lauloi mukana täysin rinnoin. Toivoin niin kovasti, että olisin itsekin osannut sanat.

Lupasin itselleni, että ensi talven aikana opettelen laulamaan italiaksi ainakin muutaman kappaleen. Ehkä aloitan Paula Koivuniemen Aikuinen nainen –alkuperäisversiosta, jonka nimi on Maledetta primavera (Americo Cassellan ja Gaetano Savion kappale). Se sattuu olemaan italialainen, kuten niin moni muukin suosittu iskelmä Suomessa. Eli nyt vain Aikuinen nainen soimaan ja etsimään netistä sanoja Maledetta primaveraan!

 

 

Uusia suomalaisia Italian ystäviämme tapaamassa / Meeting Italianlovers from Finland in Torino di Sangro

Uusia suomalaisia Italian ystäviämme tapaamassa

 

Pääsiäisenä tapasimme lentokentän autovuokraamossa sekä mennessä että tullessa mukavan suomalaispariskunnan, Henkan ja Minnan. Lentoja odotellessamme juttelimme vielä lisää lentokentän kahvilassa ja vaihdoimme yhteystietoja. Teimme myös kesäksi treffit meille ja tänään oli sitten se päivä, jolloin he saapuivat meille kylään Torino di Sangroon.

Italianrakkaus on kummallinen, ventovieraita yhdistävä asia. Puhetta riitti taukoamatta koko illan ajan kaikesta mahdollisesta. Taisimme aloittaa heidän Collino Attanasiossa olevan mökkinsä kuvien katsomisella ja siitä jatkoimme tehtyjen sekä tulevien remonttien läpi käymisellä, kokemuksilla niistä. Lopuksi vaihdoimme ajatuksia kaikesta italialaisesta touhusta.

Henkka, Minna ja Alisa kahvilla La Perlassa.

 

Kylän toisessa päässä kävimme La Perlan konditoriossa herkuttelemassa leivoksilla. Juomat ja herkut maksoivat yhteensä vain 3 euroa neljältä henkilöltä ja paitsi näyttivät, myös maistuivat ihanilta. Kun kävelimme mökillemme päin, tapasimme matkalla Ninon. Hän on Alfa Romeon tehtaan eläkkeelle jäänyt tehdaspäällikkö, jolla on myös loma-asunto kylässä, vaikka virallinen asuinpaikka onkin Milano. Tällä kertaa saimme kutsun katsomaan Ninon terassia (olimme aamulenkillä tavanneet ja olin kertonut, että olen remontoimassa omaani) ja juomaan lasin viiniä.

 

Nino esitteli terassin lisäksi omaa kotiaan. Hänen arkkitehtivaimonsa on tehnyt suuren määrän uskomattoman hienoja tauluja – etenkin maalaismaisemista ja taloista. Miten paljon lahjakkuutta voi ollakaan yhdessä pienessä kylässä ja sen jo eläkkeellä olevilla lahjakkuuksilla? Näiden ihmisten tarinoita on ilo pysähtyä kuuntelemaan.

Esittelimme tyttäreni kanssa kotikyläämme kiertämällä jalkaisin sitä Minnan ja Henkan kanssa. Matkalla saksalainen ystävämme, oopperaviulisti Eric tuli vastaan ja kutsui meidät tutustumaan kotiinsa. Kiersimme sekä taide- ja musiikkiateljeen, viinikellarin että heidän kotinsa. Ericin ja Karinin kesämökki on viehättävästi entisöity kahteen kerrokseen. Kummallakin muusikolla on oma soittohuoneensa, jossa he harjoittelevat. Ericin huoneessa on lasivitriinissä myös hänen viulukokoelmansa – varsin arvokas, vaikkei joukossa Stradivariuksia olekaan. Koska Henkka tekee työkseen viulujen ja kitaroiden rakentamista, oli kohtaaminen näiden aarteiden kanssa ikimuistoinen! Otimme vielä olohuoneessa valokuviakin muistoksi tilaisuudesta.

 

 

Eric esittelee viulujaan vieraillemme.

 

 

Kesämökin seinän takana on Ericin taideateljee, jossa hän maalaa ja esittelee maalauksiaan sekä konsertoi. Kunkin maalauksen teko vie noin kuukauden, sillä hän tekee ne keskiaikaisella tekniikalla suurten mestareiden tapaan. Uuden maalaussarjan valmistuttua Eric pitää taidenäyttelyt sekä Saksassa että Italiassa. Työt ovat upeita, erikoisia, unenomaisia teoksia, joissa yhdistyy mielikuvitus ja todellinen maailma. Otimme taas lisää valokuvia ja saimme lisäksi serenadin viululla läksiäislahjaksi.

 

Eric esittelee viulukokoelmaansa ja pitää pienen konsertin.

Illalla menimme vielä Henkan ja Minnan kanssa syömään Borgo Anticoon, tällä kertaa pitkän kaavan kautta. Michele-isäntä toi pötyä pöytään ja herkut seurasivat toisiaan. Pitkän illan lopuksi nautimme vielä meillä suomalaista kahvia ja hunajamelonisiivuja jälkiruuaksi. Sen jälkeen tulivat haikeat jäähyväiset. Sovimme jo ensi kesäksi treffit Collino Attanasioon heidän mökilleen.

Suosikkituoksuni Eau-de-hyttysmyrkky /My favourite smell - poison for mosquitos

Suosikkituoksuni Eau-de-hyttysmyrkky

Jos joku vihaa Suomen kesässä hyttysiä, kannattaa lomamatkat suunnataan Tanskaan. Se on ainoa paikka, jossa en ole törmännyt hyttysiin. Myös oikein tuulinen ja kuiva vuoristo voi olla hyttysetöntä.

Täällä huipulla hyttyset eivät viihdy. Näkymä moottoritieltä.

 

Italian rannikolla kaksi suosituinta kesätuoksua ovat kuitenkin aurinkorasva ja hyttysmyrkky. Jälkimmäistä myydään niin lähiruokakaupoissa kuin marketeissakin – huomattavasti suomalaista edullisempaan hintaan.

Pistorasiaan laitettavat Raid-karkoittimet maksavat vain 3,80 ja täyttöpakkaukset pari euroa. Marketeista löytyy niin hyttyssavuja kuin erilaisia sitruskynttilöitäkin. Testasimme tyttäreni kanssa eri karkotteiden tehoja. Paras oli Autan trooppisille itikoille ja häviäjänä kotimainen tehotuoksu eli Off! Näin ennakkoluulot joutuivat romukoppaan enkä enää raahaa kitkeränhajuista Offia Suomesta tänne Italiaan.

Loppukesän rusketusta, kun on käytetty suojakerrointa 30.

Aurinkorasvat maksavat Italiassa suurin piirtein saman kuin Suomessa, kun kyseessä ovat kansainväliset merkit Nivea ja Ambre solair eli noin 13 euroa purkilta. Yllättävästi rantamyymälöiden hinnat ovat samoja kuin kauppojen hinnat eli ostopaikkaa ei tarvitse laskelmoida sen kummemmin.

Halpamerkkejäkin löytyy. Esimerkiksi Deuce-merkkinen aurinkorasva maksaa täkäläisessä vapaavalinnassa Aqua & Saponessa vain 2,50 euroa. Tosin iholla se haiskaltaa lievästi hyttysmyrkyltä eli tämä ostokerta jäänee ainoaksi. Riittää, että iltaisin löyhkää pahalta.

Pinkki possu on viihtynyt varjossa, hiirulaiset auringossa.

 

Aurinkohuulirasvoja ei ole myynnissä rantaputiikeissa Abruzzossa, mutta suurmarketeista tai apteekeista niitä voi hyvällä tuurilla löytää. Tällä kertaa etsimme kolme päivää kunnes löysimme 30-kertoimisen. Apteekki on muutenkin Italiassa varsin suosittu ostopaikka monenlaiselle kosmetiikalle, terveyssiteille sekä luontaistuotteille. Niissä on erinomainen palvelu ja joskus saattaa jopa löytää apteekkarin, joka osaa puhua englantiakin, ainakin muutaman sanan.

Taking our dogs to Italy - how we made it

Woof - woof - taking our dogs for a fun trip to Italy

We take the two little dogs along when we travel for our summer cottage in Italy. Traveling with dogs is a form of art. First of all, must take care of vaccinations. Both our little yorkshire terriers vaccinations are going out-of-date at a different time, so good time before departure we have to check the situation and the effects to the vet. All vaccines must be registered in our dogs passports.

Bella the Yorkie of Virtanen family

Less than 8 kg weighting dogs will tend to travel in the cabin carrycot, but in the Norwegian's flight to Rome, the animals always travel in the hold in their own traveling box. I buy for them animal-tickets for the same flight as we use. One dogs´ one -way flight will cost 50 euros from Helsinki to Rome, and two dogs, that's 100 euros / one way .Dogs are left on the special baggage counter. Customs officer is investigating the box and dogs passports, sometimes also identified chips. Cowl does not leave any loose , which could cause damage to the dog. Also, collars and leashes removed for transport and the basket, only a cup of water is allowed if it is hanging on the door and then there can be a blanket .
In Rome, the dogs are arriving close to the arriving luggage next to lines 9 and 10, to the nearby door. In Italy our dogs are full of enthusiasm and first I take them for a walk when we have gone past the booth duty at the door.

Bella and Caro in their summer style

Heat is wearing dogs out in Italy in a different way than in Finland. This year, the mad a "Furcut" for both dogs the first time. It helped quite a lot of endurance. The appetite is worse in hot weather, so both of the dog do lose their weight during the summer.
Before the return flight to Finland, returning visit to the vet is still needed. When coming to Finland with dogs is mandatory to take Echinococcosis - worm medication for them. This year, I bought drugs from Finland to the vet for certainty, because last year, drug administration was in Denmark , Greve, as a last minute visit in a veterinary resource. Veterinarians in Torino di Sangro were on vacation when we left last year at the beginning of early August.Drug should be given 1 to 5 days before returning to Finland. The tablet is quite small and can be administered with food or you can do the following: a dog's head is lifted up , the drug in the mouth , muzzle to muzzle and a lead towards the ceiling until your dog has ingested the drug. Ingestion is to speed up the throat by brushing gently ( the Danish veterinarian wink ) .

Viikunoita tuliaisiksi / Fresh figs in Italy

Viikunoita tuliaisiksi

Italiassa syödään aina tuoretta ruokaa. Ruokakaupoissa – pienissäkin – on edelleen palvelutiskit ja liha, leikkeleet ja leipä myydään pääsääntöisesti irtomyyntinä. Lisäksi kylässämme on erikseen kala- ja lihakaupat sekä leipomo. Isommissa kylissä on myös hedelmä- ja vihanneskaupat. Meillä ne myydään kauppojen ulkopuolella olevista suurista tiskeistä, joilla tuoreet ja lämpimät hedelmät suorastaan tuoksuvat herkuille ohi kulkevan nenään.

Italialainen jäätelö eli gelato tehdään tuoreista aineista.

Usein raaka-aineet näytetään annoksen päällä.

Nyt heinäkuussa on tuoreiden hedelmien aika parhaimmillaan. Persikoita, päärynöitä, omenia ja viikunoita valmistuu joka päivä valtavia määriä. Edellisiltana eräs asiakas toi viikunoita vadillisen kyläravintolaamme Borgo Anticoon ja isäntä tarjosi heti niitä meille ylimääräiseksi jälkiruuaksi (ilmaiseksi). Meidät hemmotellaan täällä aivan piloille! Tilaamme vain pienet annokset, mutta ajan myötä meille on ruvennut kanta-asiakkuuden myötä tulemaan myös ilmaisia alkupaloja ja jälkiruokia yhä useammin pöytään.

Vuohenjuustosalaatti syötävässä kuoressa.

Kun olin tänään koirien kanssa päivälenkillä siestan aikaan, jäin juttelemaan Miriamin kanssa, joka istuskeli lenkkini varrella varjossa kahden iäkkäämmän rouvan kanssa. Puolen tunnin kuluttua jatkoin lenkkiäni ja illalla – yllätys, yllätys – toinen vanhoista rouvista oli lähettänyt meille ystäväni kautta viikunoita kotiin tuotavaksi.

Italialaiset ovat meille uusille tulokkaille erittäin ystävällisiä. He tuovat maistiaisia monenlaisista herkuista ja kutsuvat illanviettoihin sekä juhliin. Uusilla suomalaisystävilläni oli Scandinavian Night – kokoontumisessa kaikilla kerrottavanaan samanlaisia tarinoita kuin minulla. Avuliaita sekä seurallisia naapureita, joilta saa apua ongelmiin, hyviä työmiesten yhteystietoja, apua soittoihin ja vaikka kyydin tansseihin tai rannalle.

 

Juhlia ja konsertteja riittää. Eilen kylässä oli kirkon pihalla sagra eli kyläjuhla. Ne muistuttavat meidän possujuhliamme – tarjolla on monenlaisia lihoja, kalaa ja olutta, jotka usein sisältyvät pieneen pääsymaksuun. Pöydät ovat pitkiä pukkipöytiä ja niiden molemmin puolin on penkkejä. Kyläjuhlissa on elävää musiikkia, yleensä bändi tai kaksi sekä tanssia

Eric ja Karin kotinsa yhteydessä olevassa konserttitilassa.

Torino di Sangro Ericin maalaamana.

Edellisiltana saksalaiset Eric ja Karin pitivät kotinsa yhteydessä olevassa ateljeessa meille ystäville konsertin. Se pidettiin kunnostetussa, holvikaarisessa taideateljeessa, jonka seinillä roikkuivat Ericin taulut (hän on opiskellut myös kuvataiteita yliopistossa ja on loistava maalari). Upea akustiikka, ammattimaiset muusikot ja kymmenpäinen yleisö on uskomatonta yleellisyyttä.

Karin, Nicola ja synttärisankari Carlo. Takana Italo ja Trude.

Pikkupurtavaa Carlon juhlissa.

 

Konsertin jälkeen oli sovittu pidettäväksi Carlon syntymäpäivät. Hänen vaimonsa oli tehnyt suuren määrän erilaisia paikallisia herkkuja, Trude teki vietäväksi norjalaisia korvapuusteja ja minä toin Limoncelloa sekä viiniä – tosin sitä oli isäntäkin tuonut paikalle kylmälaukussa suuren määrän. Kesäni on täällä Italiassa siis yhtä juhlaa!