Santiago de Compostelan vaellus ”Camino” Espanjassa - valmistautuminen matkaan

Teimme syyskuun alussa viiden päivän vaelluksen Pohjois-Italiassa. Päädyimme Santiago de Compostelan vaellukseen, Caminoon, koska siitä oli ollut matkailulehdissä monia eri juttuja ja matkan pituuksia oli erilaisia - myös aloittelijoille sopivia. Santiagon vaellus on alkuperältään pyhiinvaellus, jota on tehty jo keskiajalta lähtien. Kaikki tiet johtavat apostoli Jaakobin haudalle Santiago de Compostelaan. Nämä reitit kuuluvat nykyisin myös Unescon maailmanperintölistalle ja Unescon kylttejä näkyykin siellä täällä matkan varrella. 

Camino-reitit Euroopassa (kuva Vigosta, baarin seinäjulisteesta)

Reittejä on monia: Suosituimmat reitit Pohjois-Espanjan halki joko lähtien Espanjasta (Camino del Norte, 800 km) tai Ranskasta Pyreneitten vuoristosta (Camino francés, 835 km) ja niiden vaihtoehtoina joko Englantilainen reitti alkaen pohjoisesta Espanjasta tai Portugalin reitti, joka alkaa joko Lissabonista tai Portosta. Reitin pituus voi olla mitä tahansa 100 - 800 kilometrin väliltä ja lähtöpaikkoja on lukuisia. Reitin voi kävellä haluamaansa tahtia ja yöpyä matkalla. Matkan aikana otetaan pyhiinvaelluspassiin kaksi leimaa päivässä todistamaan matkan etenemistä ja kulkemista. 

Passi leimojen kera

Vaelluksen eli Caminon kulkijoiden määrä on kasvanut kuitenkin viime vuosina ja vuosikymmeninä valtavasti. Nykyisin vaeltajissa on uskonnollisen hiljentymisen etsijöiden lisäksi myös tavallisia liikunnan ja luonnon vuoksi kulkijoita siinä missä pyhiinvaeltajiakin.  Kävelemisen lisäksi suosittuja ovat polkupyörävaellukset, hevosvaellukset ja kanootilla kulkeminen yhdistettynä loppumatkan kävelyyn. Matkanjärjestäjiä on monia ja näimme paljon myös bussilastillisia vaeltajia, joiden tavarat kulkivat mukavasti bussilla vaelluspätkästä toiselle ja näillä kulkijoilla olikin selässään vain päiväreput. Askel kulki melko joutuisasti ilman painavia rinkkoja. 

Lyhyin Compostelan todistukseen oikeuttavista matkoista on 100 kilometriä. Tämä oli se, mihin mekin päätimme tähdätä. Emme ole kumpikaan harrastaneet vaeltamista, joten tarkoitus oli valita helpoin ja kevyin reitti. Siksi valikoitui suositusten perusteella Portugalin reitti, jonka suorittaneet kertoivat, että sen voi kulkea jopa lenkkitossuissa vaelluskenkien sijaan. Valmistauduimme siis sen lyhimpään osioon: Portugalin ja Espanjan rajalta Tuista Santiago de Compostelaan.

Applen nettikaupasta löytyy moniakin vaeltajan oppaita Santiagon eri reiteille. Niissä hinta vaikuttaa aika halvalta - esimerkiksi 1,95 €, mutta kun olin ostanut pari eri versiota, kävi ilmi, että ostinkin vasta sovelluksen, johon pitää ostaa jokaiselle välietapille lisäosuuksia euron tai kahden hintaan. Lisäksi osa sovelluksista oli englanninkielisiä, mutta osa oli vain espanjaksi. Päätimmekin selvitä niiden ja ilmaisversioiden yhdistelmällä. Lisäksi kurkkasimme välillä sijaintia kännykän navigaattorista - meillä molemmilla on varsin hyvä Eurooppa-paketti, joten käytännössä kännykän palvelut voivat olla päällä vaikka koko ajan ilman lisämaksuja. Paikan päällä näimme melkein kaikilla vaeltajilla myös painettuja oppaita. Niitä oli myös samoilla kielillä eli englanniksi ja espanjaksi, jos teistä lukijoista joku innostuu niitä tilaamaan.  Suomessa toimii Jaakontien ystävät -yhdistys, josta saa tietoja Caminosta. Hyvä tietopaketti löytyy yllättäen myös Momondon sivuilta. 

Pyhiinvaelluspassin haimme Santiagosta vaeltajien toimistosta kaupungin keskustasta. Niitä voi tilata myös ennakkoon kotiin toimitettuina. Paikan päältä ostettuna passi maksoi 3 euroa. Ostimme Suomesta vaellukselle vaellusreput - Vesa Ospreyn 33 litraisen mustan ja minä 30 litraisen punaisen, jossa oli seisontatuki ja enemmän lokeroita (mm. tietokonelokero).  Lisäksi meillä oli mukana koiraa varten "rintareppu", jossa ajateltiin kuljetella meidän 2,5-kiloista yorkshirenterrieriä niinä aikoina, kun se ei jaksa tai viitsi kävellä.

Vesalla musta reppu ja etupuolella lisäksi koiran kantopussi. Tässä Caro kuitenkin käveli itse.

Seisontatuki repussa osui pahasti lantion luihin selän puolella ja alkoi kalvaa, joten kiedoin collegetakin rinkan alareunan alle ja pidin siellä koko matkan ajan. Kuuma, mutta toimiva ratkaisu!

Luimme kokeneiden vaeltajien ohjeet ja ostimme matkaa varten seuraavat vaatesetit: 2 urheiluteepaitaa, 2 urheilusukat, urheilusortsit ja pitkät verkkahousut, lenkkitossut ja rantaläpsyt (iltaa varten) sekä alusvaatteita. Lisäksi kummallakin oli pitkähihainen collegetakki ja kertakäyttösadetakit. Minulla oli lisäksi yksi pitkähihainen teepaitaneule. Meillä oli mukana myös retkipyyhkeet sekä kestovesipullo, joita ei käytännössä tarvittu lainkaan, kun yövyimme hotelleissa ja  vesi piti ostaa pulloissa joka tapauksessa (hanavesi ei ollut juomiskelpoista).  Muuta tavaraa otettiin mukaan seuraavasti: kännykkälaturi, hammasharjat ja -tahna, aurinkorasvaa, antihistamiinia, laastareita, vatsalääkkeitä (Imodiumia), deodorantteja, kynä, passit ja rahaa.

Kävelyyn valmistautumisen teimme kevyesti. Lisäsimme viikottaista kävelymäärää ja sisäänajoimme lenkkitossut noin tunnin mittaisilla kävelylenkeillä kotimaastossa. Viikottain kävelimme 5 - 8 tuntia Sporttrackerin mukaan. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt harjoitella hieman myös ylämäkiä - niitä oli tarjolla reippaasti tuolla Caminolla. Kirjoitan niistä kokemuksista seuraavassa jutussa.