Punaisen lipun päivät
Eilen ja edellispäivänä tuuli kovasti.
Uimarannallamme Lido di Morgella liehuivat punaiset liput. Se on kielto mennä
uimaan kahluusyvyyttä syvemmälle. Rantavahdit – kaksi nuorta poikaa – valvoivat
kieltoa uskollisesti. He tuijottivat kolmea suomalaistyttöä – kahta blondia ja
yhtä brunettia – rannalta herkeämättä megafoni kädessä siltä varalta, että
joutuisivat kehottamaan nuoret lähemmäksi rantaa. Sadan metrin päässä
syvemmällä oleva rouva sai rauhassa mennä hukkumaan. Ovatko rantavahdit täällä
siis ikärasisteja?! No, oikeasti tuuli ei nostanut aaltoja edes vaahtopäiksi saati
yli aallonmurtajan ja vesi oli lähes tyyni...
Makoilin maassa ranta-alustalla ja laitoin
laukkuni tuulen suojaksi sen päähän. Puolessa tunnissa ihoni sai sileän
hiekkakerroksen pintaansa. Hiekka leijui rantahietikolla kiemurrellen
käärmemäisesti kohti rantamuureja. Ranta oli lähes autio, vain rantabaareissa
istuskeli ystäväjoukkoja ja perheitä seurustelemassa.
Ostimme jäätelöt. Pehmikset otettiin
valkoisista muoviputkista ja puristettiin rusettipuristimen läpi tötteröiksi.
Makuina olivat perinteisten mansikoiden ja tuplasuklaiden lisäksi mm.
tuplasuukko (Bacio, suklaa-pähkinäseos) ja paholainen & enkeli. Itse ostin
Mojito-jääpuikon. Sen paperissa luki, ettei sitä myydä alle 18-vuotiaille,
koska se sisältää rommia.
Rantakahviloissa vuokrataan aurinkopetejä ja
varjoja sekä myydään ruokien ja juomien lisäksi myös suihkupoletteja. Kylmä
suihku on ilmainen, mutta lämmin maksaa 50 senttiä. Tällaisena päivänä se
kannattaa maksaa, jotta suola ja hiekka irtoavat ihosta kunnolla, jollet halua tuntea, miltä tuntuu olla tönkkösuolattu muikku!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti