Sukulaispojan Road Trip Italiaan jatkuu... /Boys are having their road trip to Italy

Boys´ are having a fun Road Trip to Italy

One day last spring, I had the madness in my mind, I marched to my bank to get a loan and then bought a cottage in Italy. The madness continued, because I decided to enlist the summer-unemployed son of my cusin and his buddy to finish the renovations in my summer cottages walls. I should have to be warned when I did not know this Otto-friend already and my cousins son was talking about "making a Road trip" to the cottage ... but I was very wide-eyed and gullible.

I made a beautiful renovation budget (1200 euros), but expenses ran away from my hands immediately at the beginning. My cousins´son forgot, that his passport was not valid anymore. So I had to buy him a new passport. Even the take-off delayed for one week, when we didn´t  get the boy's passport in time. In the end I had the courage to book Turku-Tukholma -ferry a place for the car and the boys. We packed the car according to the needs of renovation and kitchen supplies and a sack of food for the needs of young men.

The boys took my car and drove it to the harbor, along with a large amount of cash and some money into the bank, and an Italian bank account credit card for renovation costs with payed limit of 800 euros. I raised a bank loan for the renovation and it was in these accounts. As soon as the call came from Stockholm harbor - ATM card (which they had so that they could buy some gas to the car) had seized the ship, when the lads were trying to use it to pay for food. I mean, the woman's bank card! I sighed, and sent money to buy more fuel in my cousins´sons account. The bank card reward (because it was taken away from someone who is not the owner) came for payment after two months. I paid 80 euros for that too.

I routed the young gentlemen their trip in advance so that it would be the most direct route to the building: Sweden - Denmark - Germany - Austria - Italy motorways. Duration for the trip was total of 4 days drivin with the calculator of Via Michelin router. The first two days it worked out nicely and boys followed my plan in driving through Sweden and Denmark, but after that the boys stopped answering the phone because the battery was empty. They were then in the Netherlands, even though they had plans (my plans) to be in the south of Germany. They were determined to "road trip" through the seaside.

From Holland they then went to Belgium, France, Austria, back to France, and eventually ended up in Italy, Rome, beside the city to the campsite. Since it was hot, they rented a bungalow instead of living in a tent. (I calculated the costs only for tent accomodation). But they told me afterwards, that in previous nights they had had it too sweatty to sleep in a tent. As the television showed a footballgame of Italy-Germany, they decided to rest a couple of days after a hard drive  instead of driving to the cottage. In the campsite there was reportedly a real fun bunch of people and of course they had to get used to the heat of Italy.

Fortunately, the phone was working again, because the money was again ended in boys wallets, as well as food and fuel, so I sent more currency. The trip was already doubled the used amount of money compared to the original budget. I wondered the high costs, and it turned out that Otto, who was supposed to be for the trip using his own money, and pay his own costs, had completely gone there with my cousins´son without the euros. Totally without any money! This nephew then had paid all his wxpences with my money. Then the call came from an Italian hospital ...

______________________

Sukulaispojan Road Trip Italiaan

Eräänä päivänä viime keväänä jouduin hulluuden valtaan, marssin pankkiin hakemaan lainaa ja ostin mökin Italiasta. Hulluus jatkui, koska päätin värvätä kesätyöttömän sukulaispojan kaverinsa ”Oton” kanssa tekemään mökille seinäremonttia. Minun olisi pitänyt ymmärtää olla varuillani, kun en tuntenut Otto-kaveria ennestään ja pojat puhuivat matkasta mökille Road Tripinä... mutta olin kovin sinisilmäinen ja hyväuskoinen.

Tekemäni kauniin remonttibudjetin (1200 euroa) kulut karkasivat heti alussa kädestä, sillä budjetin ulkopuolelta jouduin ostamaan sukulaispojalle passin, koska hänen aiempi passinsa oli mennyt vanhaksi. Lähtökin viivästyi viikolla, kun pojan passinhaussa oli mutkia matkassa. Lopulta uskalsin varata ruotsinlautalta paikan autolle ja pojille. Pakkasimme auton mukaan remonttitarpeita sekä keittiötarvikkeita ja säkillisen ruokaa nuorten miesten tarpeisiin.

Pojat lähtivät autollani ajelemaan satamaan päin, mukanaan iso tukku käteistä rahaani, varaluottokorttini ja italialaisen pankkitilini kortti. Olin nostanut pankista myös remonttilainan ja se oli näillä tileillä. Heti Tukholman satamasta tuli soitto – pankkikorttini (jolla heidän piti maksaa bensat) oli takavarikoitu laivalla, kun sällit yrittivät käyttää sitä ruokien maksamiseen. Siis, naisen pankkikorttia! Huokaisin ja lähetin bensarahaa lisää sukulaispojan tilille. Pankkikortin löytöpalkkio tuli maksuun vasta kahden kuukauden kuluttua. Maksoin senkin.

Reititin herroille matkan ennalta siten, että se olisi suorinta tietä mökille: Ruotsi – Tanska – Saksa – Itävalta – Italia -moottoriteitä. Kestoksi laskin Via Michelinin reitittimen kanssa yhteensä 4 ajopäivää. Kaksi ensimmäistä päivää menikin mukavasti Ruotsissa ja Tanskan läpi ajaen, mutta sen jälkeen pojat lakkasivat vastaamasta puhelimeen, koska akku oli tyhjä. He olivat silloin Hollannissa, vaikka heidän piti suunnitelmieni mukaan olla jo Etelä-Saksassa. He olivatkin päättäneet ”roadtripata” merenrannan kautta.

Hollannista he trippasivat Belgiaan, Ranskaan, Itävaltaan, takaisin Ranskaan ja lopulta päätyivät Italiaan, Rooman kupeessa olevalle leirintäalueelle. Koska oli kuuma, he vuokrasivat bungalowin teltassa asumisen sijaan. Edellisinä öinä oli teltassa tullut hiki. Koska tv:stä tuli jalkapallon Italia-Saksa –otteluita, he päättivät levätä raskaan ajon jälkeen pari päivää mökille ajamisen sijaan. Leirintäalueella oli kuulemma tosi hauskaa porukkaa ja kuumuuteen piti totutella.

Onneksi puhelin toimi, sillä rahat olivat taas loppu, samoin ruoka ja bensa, joten lähetin lisää valuuttaa. Matkaan oli näin kulunut jo kaksinkertainen summa rahaa alkuperäiseen budjettiin verrattuna. Ihmettelin suuria kuluja ja kävi ilmi, että Otto, jolla piti olla matkan ajaksi omat rahat mukana ja maksaa omat kulunsa, olikin lähtenyt mukaan täysin ilman euroja. Näin sukulaispoika maksoi rahoistani kaikki hänen kulunsa.

Sitten tuli soitto italialaisesta sairaalasta...

Sukulaispojan Road Trip Italiaan jatkuu

Olin ollut pähkähullu päästäessäni nuoret miehet Italiaan autoni ja rahojeni kanssa! Kaverit olivatkin päättäneet pitää hupimatkan sovitun talkooreissun sijaan. Sitten tuli soitto italialaisesta sairaalasta...

Otto oli katkaissut jalkansa. Matka bungalowiin oli ollut horjuva – kenties hyvää italialaista oluttakin oli otettu sopivasti hellepäivän tarpeeseen - ja raput olivat koituneet kohtaloksi. Näin pojat matkasivat italialaiseen sairaalaan kipsaamaan jalkaa. Matka kesti jonkun aikaa, koska he eksyivät Rooman keskustaan lähisairaalan sijasta... sillä reissulla en olisi halunnut olla mukana, sillä ajonopeudet ja tavat ovat varsin villejä. 

Kun Oton jalka oli kipsattu, pojat hakivat apteekista särkylääkkeitä, mutta eivät saaneet niitä, koska eivät olleet viitsineet täyttää vakuutuspaperia kunnolla. Näin he yöpyivät vielä leirintäalueella seuraavankin yön. Lähetin lisää rahaa ja otin sukulaispojalle matkavakuutuksen, koska hän ei ollutkaan sitä muistanut itse ottaa.

Muutaman päivän kuluttua pojat sitten lopultakin saapuivat mökille. Matka kesti kaksi päivää (ajo-ohjeen  mukaan siihen piti mennä 2 h 40 minuuttia), kun pojat olivat luottaneet navigaattoriin, joka ei tuntenut koko pikkukyläämme. He olivat tietysti jättäneet kotiin tulostamani ajo-ohjeet kylään ja mökille eivätkä kehdanneet soittaa ja kysyä neuvoa. Onneksi he löysivät leirintäalueen rannalta.

Koska sukulaispojan kaverilla oli piikkikammo ja kipsattu jalka olisi vaatinut päivittäisen napapiikin laiton (veritulpan ehkäisemiseksi), hän oli soittanut lääkärienolleen Suomeen ja pyytänyt lupaa saada ottaa kipsi pois. Eno antoi luvan, kunhan jalkaa ei rasiteta. Niinpä toinen talkooremonttimiehistä aloitti sairasloman. Sukulaispoika raappi lohjenneita seinärappauksia yksinään aamuisin, mutta päivisin oli niin kuuma, ettei töitä voinut tehdä. Onneksi ranta oli lähellä ja pojilla oli autoni käytössä. Ja iltaisin kylällä oli niin mukavaa, ettei silloinkaan voinut työskennellä. Pojilta loppuivat rahat ja lähetin lisää, että saavat syödäkseen.

Kolmen viikon reissun jälkeen tuli aika, jolloin olin varannut pojille paluulennot. Rahat olivat loppu, joten lähetin lisää, että he pääsivät kentälle. Kentällä he soittivat ja pyysivät lisää, että saivat matkatavarat mukaan koneeseen. Lähetin rahat ja vielä lisää rahaa, että pääsivät Suomen päässä kentältä kotiin. Sain takaisin italialaisen pankkikorttini, mutta tili olikin sitten tyhjä – remonttirahatkin oli käytetty elämiseen.

Jälkikäteen kotiin tuli auton rekisterin mukaan jäljitetty sakko ajamisesta kielletyllä alueella. Maksoin sen. Annoin sukulaispojalle joululahjaksi vielä rahat uuden ajokortin hankkimiseen, sillä hän oli kadottanut matkan aikana omansa, ehkä Belgiassa? Joka tapauksessa hän oli sitten ajellut ristiin rastiin Eurooppaa ilman ajokorttia tai edes tilapäistä ajolupaa. Huokaisin.

Rahaa kului poikien reissuun niin paljon, että kaikki tilini olivat tyhjiä. Lopetin kulujen laskemisen, kun matkan puolivälissä kaksi tuhatta euroa ylittyi. Tuli niin paha mieli. Maksan edelleen kesän kuluja. Ja seinät odottavat yhä laittamista...