Kotiinpaluun krapula / It is so hard to be at home again after having so fun summer in Italy!

Kotiinpaluun krapula

Viimeinen ilta kylässä oli haikea ja halaukset jatkuivat minuuttikaupalla, samoin kuin vakuuttelut yhteyden pitämisestä talven aikana. Italo kaivoi talonsa viinikellarista esiin 30 vuotta vanhaa ”vino cottoa”, poltettua viiniä, jota hän säästää vain hyvin harvinaisiin tilaisuuksiin. Nyt oli sellainen tilaisuus.

Ystäväni Italo

Vietimme vielä yhden yön Roomassa, jotta pääsimme heittämään ”paluulantin” Fontana di Treviin ja esittelemään pari muutakin ikuisen kaupungin huippukohdetta tyttäreni ystävälle. Matka lentokentälle taittui hotellilta lähtöpäivänä sujuvasti ja huomasimme taas, miten taksikuskin kanssa juttelu voi alentaa myös kyydin hintaa!

Fontana di Trevillä

 

Lapsilla on oikein hauskan päivän jälkeen ”huvipuistokrapula” ja minulla on hauskan loman jälkeen ”kotiintulokrapula”. Olotila näkyy lähinnä vierauden tunteena ja tyytymättömyytenä olemassa olevaan. Oma elämä tuntuu hetkellisesti hajuttomalta, mauttomalta ja värittömältä. Tätä kestää ainakin viikon ajan – varmuuden vuoksi etsin kuitenkin jo netistä ensi kevään ja kesän lentohintoja mökille – on mukava alkaa suunnitella jo uutta lomaa.

Kotiinpaluukrapulaan vaikuttavat myös paluukokemukset. Vuosi sitten kesällä (2012)  sovin erään ystäväni kanssa ruohon leikkuusta poissaolomme aikana. Kaveri ei ollutkaan leikannut ruohoa vaan se oli päässyt kasvamaan polvenkorkuiseksi. Kun sitten itse ajelin ruohoa, hajosi ruohonleikkuri. Se harmitti, kuten uudehkon leikkurin korjauskulutkin. Sain loput superkorkeasta niitystä ajettua vasta lumien sulettua 2013 keväänä, kun ruoho oli kuivunut ja painunut maata vasten.

Tänä kesänä (2013) päätin käyttää talonmiespalvelua. Ystäväni puhui minut ympäri ja tarjoutui kesän ajaksi talonvahdiksi, mihin suostuin.  Kun elokuun alussa palasin kotiin, kavahdin! Etupihalla rikkaruohot rehottivat taas polvenkorkuisina ja takapihan perällä kukkivat heinät vyötärönkorkeudella, yhdessä pujon, savikan ja nokkosten kanssa. Se siitä talonvahtimisesta, totesin. Kolmas kerta toden sanoo ja ensi kesänä aion palkata työhön ammattilaisen.

Kun piha on nyt kahteen kertaan ajettu ja rikkaruohot talon nurkilta myrkytetty, osa kotiintulokrapulaa lievenee pikkuharmitukseksi. Elokuun alussa Suomessakin aurinko paistaa, ihanat naapurini rupattelevat kuulumisiaan ja talon sisälläkin vahingot ovat jääneet melko pieniksi (vain yksi tuhoutunut lipaston pinta ja tv-kaapin pinta kasteltu piloille). Ehkä se elämä taas alkaa maistua kotonakin. Ainakin nyt olemme sopineet jo kavereiden kanssa kahteen eri porukkaan Italian matkamuistelut ja Italian ruokaillan. Menutkin löytyivät sopivasti Cucina-lehdestä ja uskoisin selviytyväni niistä... Niin, ja tilasin kyllä jo seuraavat lennot Italiaan!