Maailman romanttisin järvinäköala Italiassa ja miten sinne pääsee

Kesällä mietittiin mieheni kanssa, mitä romanttista tehtäisiin treffeillä ja ensimmäisenä mieleen tuli tietysti käynti sydämenmuotoisen järven rannalla. Olin nähnyt paljon kuvia järvestä ja tiesin, että se sijaitsee vuoristossa, korkealla Maiellan huipulla. Siispä päätimme suunnistaa sinne!

Meidän perhe Scanno-järven näköalapaikalla vuoren päällä. 

Lago di Scannon näkee viereisen vuoren huipulta parhaiten. Romanttinen järvinäkymä on järvellä, jonka nimi on Lago di Scanno eli Scannojärvi. Se sijaitsee pienen Scannon kylän vieressä. Sinne pääsee Rooma - Pescara-moottoritien kautta. Matkaa on kummastakin - sekä Roomasta että Pescarasta - noin sata kilometriä. 

Tästä kohden käännytään moottoritieltä pois, juuri ennen 
kuin tie Roomaan sukeltaa tunneliin. 

Tie mutkittelee vuoren reunaa pitkin ja
vasemmalla puolelle tässä on rotko. 

Pienen matkaa on myös tasaista tietä ja metsää.

Tunnelissa mahtuu ajamaan kerrallaan vain yksi.

 Tie järvelle on mutkainen ja kapea kuten useimmat vuoristotiet. Sen varrella on kapeampia kohtia, joista pääsee vain yksi auto kerrallaan. Tien vieressä on huikea pudotus rotkoon - et siis halua hurjastella. Parissa kohtaa tien varrella on levikkeitä, joille voit pysähtyä ja nousta ottamaan autosta kuvan. Näkymät ovat uskomattoman hienot! 
 

Ennen Scannojärveä on tarjolla kuitenkin upea nähtävyys: Villalagon järvi. Se on upea, vihreä ja puhdasvetinen vuoristojärvi, jonka historiallisen antiikkisillan päälle on rakennettu uusi silta järven poikki. Pysähtyminen kannattaa! Kirkas ja vihreä vesi on raikasta ja viileää. 

Villalagon opaste - kannattaa pysähtyä ihailemaan! 

Kun pääsimme perille Lago di Scannoon, hämmästyimme! Järven rannalla oli kokonainen pieni kylällinen palveluita. Sieltä löytyi niin ravintoloita kuin erilaisia vene- ja uimalauttavuokrauspaikkojakin. Söimme paikallisen ravintolan terassilla ehkä maailman parhaan pasta-annoksen - jopa koiramme söi pastaa hotkimalla! Tämä on paikka, jonne haluamme jatkossa tuoda myös vieraitamme käymään ja viettämään leppoisaa rantapäivää. 

Kesäpäivä sujuu leikiten näillä vuokravälineillä!

Scannojärvi on myös kirkas ja heijastaa pintaansa ympäröivän luonnon. 

Kiva paikka, sanoi Carokin

 Sen jälkeen oli aika katsastaa näköalapaikka. Kysyimme neuvoa ja meille kerrotiin, että voisimme seurata Abruzzon sydän eli Cuore D´Abruzzon kylttejä. Niinpä lähdimme kapuamaan vuoren rinnettä ylös. Saimme ohjeen nousta noin tunnin ajan rinnettä ylös. Kun olimme kulkeneet kolme varttia ja oli jo kunnon hiki päällä, luulimme olevamme perille. Olimmekin kuitenkin vasta vanhalla luostarilla, jonka takaa polku jatkui... ja jatkui... vielä puoli tuntia. Osa matkasta olikin sitten laskua ja osa taas nousua takaisin. Ensin kyltin opastamana mennään vanhalle luostarille Sant´Egidiolle. 

 Alkumatkasta koirakin käveli vielä itse.

 Tapasimme matkalla onneksi mukavia italialaisia, jotka opastivat meidät perille asti. Luostarin jälkeen ei näet ollut enää kylttejä vaan ainoastaan eri paikkoihin risteäviä polkuja. Oikean polun erotti vain opaskeppeihin maalatuista raidoista. Monen monituisen vesijuomatauon jälkeen pääsimme perille. Vesipullotkin olivat jo tyhjenneet ja täytimme ne luostarin vesipostista sitten paluumatkalla. 

Polut olivat kunnoltaan vaihtelevia ja osan matkasta saatiin kulkea kuin suomalaisessa koivumetsässä, noin vihreyden puolesta. Onneksi Papi kantoi suurimman osan matkaa. Tässä kohtaa alkoi jo jännittää... karhun jätöksiä oli pitkin polkua. 

Perillä näköalapaikalla olikin jännittävää maastoa. Irtokivien päällä laskeuduttiin alas köysien reunustamalle kourulle, jossa seisoimme, kun matkaseurana olleet italialaispojat ottivat meistä kuvan. Takaisin nousu olikin haastavampaa, koira sylissä kipusimme lohkare kerrallaan siten, että kumpikin vuorollaan nousi ja sitten nosti koiraa seuraavalle. Hiki virtasi, voitte uskoa. En siis suosittele tuota näköalapaikkaa ihan huonokuntoisille. 

Scanno-järvi 

Italialainen matkaseura 

 

Vuorten päältä näki hyvin naapurikyliin. Alas meno olikin jo joutuisampaa, vaikka irtokivien takia tietysti joutui olemaan varovainen. Paikka paikoin polku oli romahtanut reunastaan ja sai katsoa aika tarkkaan mihin astui. 

Päätimme vielä käydä Scannon vuoristokylässäkin katsastamassa vanhan kaupungin keskustaa ja poiketa siellä kahville sekä teelle. Lepohetki Scannossa oli herkullinen. Hauskana yllätyksenä paikallisessa pikkubaarissa oli tarjolla suomalaista Pandan lakua. Sitä piti tietysti ottaa kahvin, teen ja cornettojen eli croisanttien seuraksi. 

Herkkuhetki Scannon vanhassa kaupungissa. 

Paluumatkalla Torino di Sangroon piti vielä pysähtyä kuvaamaan hetkeksi Villalagon sillan luona. 

Villalagon silta (Vesan ottama kuva)

Ihan tavallinen karhuvaara. 

Auton kyydistä onnistuin nappaamaan myös liikennemerkin, jollaista en ole koskaan ennen nähnyt. Siinä sanotaan suomeksi suurin piirtein näin: Hiljentäkää, sillä nopeus tappaa karhut! Tätä merkkiä ei näe ihan joka kylässä Italiassa.  Hiljentäkää - karhuja tiellä!