Iltalenkillä jäin jälleen katselemaan
iltaruskoa. Se oli valtavan upea, kuin panoraamamaalaus. Ylinnä lähes musta
tähtitaivas, sen alla usvaverhossa antiikkiroosaa, vaaleaa lilaa ja punaista.
Alarajana merenrannan valaistut talot, kuin koristenauha, joka on tehty juuri
minun ilokseni. Sydäntäsärkevän kaunista, kuten monet muutkin asiat täällä
Italiassa.
Pari päivää sitten koin vastaavan hetken.
Lähdin aamuneljältä viemään kahta kesävierastamme lentokentälle. Ajoin
pilkkopimeässä kylästämme moottoritielle ja Pescaran kohdalta toista
moottoritietä Italian halki Roomaan päin. Ajoin Grand Sasso –vuoriston poikki
Maiellan vuoren kohdalta. Aamu alkoi valjeta, pilvet roikkuivat vuorten
huippujen yllä tupruisina verhoina. Välillä aurinko osui jonkun huipun ylle,
valaisi sen upeaksi veistokseksi ja verhosi sen jälleen. Se oli luonnon oma
valoshow, vain yhdelle hereillä olevalle katselijalle suunniteltu.
.
Rooma-Pescara –moottoritie on muuten oiva
mestariteos ihmisen suunnittelutaidosta. Se nousee rannikolta tasaisesti
vuoristoon mennessä, sukeltaa vuorten korkeimpien huippujen alta tunneleissa ja
ylittää laaksot henkeäsalpaavien pilareiden kantamilla, kilometrien mittaisilla
ilmasilloilla. Tien molemmin puolin on vuorten rinteille ripoteltuna pieniä
kyliä – osa aivan vuoren huipuilla, osa laaksojen pohjilla. Ne ovat kuin
kokoelma pieniä, siroja nukketaloja. En koskaan kyllästy ihailemaan näitä
maisemia.
Näitä miettiessäni otan käteeni lasin
paikallista Trebbiano-viiniä (1,98 euroa/pullo) ja siirryn terassille katsomaan
tähtitaivasta. Samat kuviot näkyvät täällä kuin Suomessakin, mutta laakeiden
peltojen sijaan kehyksinä ovat vuorenrinteiden talot tuikkivine
ikkunavaloineen. Ja äänet – yläkerran naapurissa Loretta ja Mario syövät
perheillallista isovanhempien kera, lasia ja haarukat kilisevät, italialainen
nopeatempoinen puhe soljuu iloisena yössä. Skootteri surruttaa kylän läpi.
Kirkon kello lyö yksitoista ja jossain aloittaa yksinäinen koira hämyhaukun,
johon toinen ääni vastaa, kunnes kuuluu komento ”SILENZIO” ja koirien juttelu
vaimenee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti