Italian herkkuja ja Borgo Antico -ravintola

Omena ja muita herkkuja

 

Muistatko miltä tuntui lapsena syödä omenaa? Se oli niin iso, että jouduit ponnistamaan sormesi pisimmilleen saadaksesi siitä otteen. Haukatessasi avasit leukasi apposen auki ja sait irti vain pikkuriikkisen palan, jonka reunoilta jatkoit urakkaasi. Kun puolet omenasta oli syöty, makeaa omenamehua oli pitkin naamaa ja käsiä. Olit jo ihan kylläinen.

Ostin eilen kaupasta tuollaisia italialaisia jättiomenia ja nyt syön sellaista terassilla auringonpaisteessa. Suunnittelen päivän lounaan ruokalistaa, koska sain yläkerran naapurilta Loretalta ison muovikassillisen tuoreita vihanneksia: rapsahtavan tuoretta salaattia, kippuraisia pitkiä kurkkuja sekä kesäkurpitsaa. Laitan ne lounaaksi italialaisittain – kaikkeen salattiin lorautetaan runsaasti oliiviöljyä sekä hiukan mausteita tai viinietikkaa, muttei koskaan valmiita salaatinkastikkeita.

Myös grillissä paistuviin kesäkurpitsoihin laitan täkäläisittäin vain öljyä ja merisuolaa. Pastan  keitän kattilassa juuri sopivan pehmeäksi (al dente) ja sen kastikkeena on naapurilta saatua, aitoa italialaista tomaattisoosia.

Borgo Anticon tulinen soosi pastalle

 

Älkää luulko, että kokkaisin täällä jatkuvasti – tämä on poikkeus! On sunnuntai ja linja-auto ei kulje rannalle. Kylän ruokapaikat on suljettu siestan ajaksi. Normaalisti rantapäivinä ostamme lounaaksi rantaravintolasta syötäväksi palapitsaa tai syömme jotakin mereneläviä tai pastaa. Palan painikkeeksi juomme vissyä tai vettä.

Mustekalaa friteerattuna rantabaarissa

 

Iltaruuan syömme naapuriravintolassamme Borgo Anticossa. Olemme nyt jo kanta-asiakkaita ja tunnemme omistaja Michelen sekä paikan tarjoilijat Brunan ja omistajan pojan. Olen oppinut italiaa jo sen verran, että ymmärrän Michelen tykkäävän kertoa kaksimielisiä vitsejä ja Brunan punastuvan niitä kuullessaan. Hän ei suostu kääntämään juttuja englanniksi (jos nyt osaisikaan, sen verran vahvistettavaa kielitaidossa vielä olisi). Michelen poika on päivätyössä Torino di Sangron juna-asemalla ja myy siellä viinejä.

Borgo Anticon Michele

 

Eilen keskustelin italiaksi pitkän hetken toisen kanta-asiakkaan Carlon kanssa. Luulin hänen olevan töissä konetehtaassa kokoajana, mutta kävikin ilmi, että hän on tehtaassa siivoojana. Siivoojan palkka on Italiassa 900 euroa kuussa. Carlon mukaan sillä palkalla ei pysty elättämään vaimoa, joten hän on siksi pysytellyt sinkkuna, vaikka onkin jo 56-vuotias. Kotona asuvia aikuisia poikia kutsutaan täällä nimellä ”mammolino” eli äidin pikkupoika ja sellainen on siis kantiksemme Carlo.

Näin kylän salaisuudet ja ihmisten taustat aukenevat pikku hiljaa, keskustelu keskustelun jälkeen. Alan vähitellen tuntea yhä useampia ihmisiä yhä paremmin. Seuraavaksi kerronkin teille parhaasta ystävästäni Italosta!